Kirjaudu

Kohti sähköistä valintakoetta & kevät ennen lukuprosessia

 

Moikka!

Tämän postauksen aiheena ovat suhtautuminen uusiin järjestelyihin pääsykokeessa, sekä vinkit kevääseen ennen kirjojen julkaisua.

Kuten varmaan jo tiesitkin, oikeustieteen pääsykoe on keväällä 2022 sähköisessä muodossa kokonaisuudessaan ensimmäistä kertaa. Tämä on varmasti herättänyt hakijoissa monenlaisia tunteita, ja monia varmasti jännittää, kuinka järjestelyt tulevat toimimaan.

Itse olen tehnyt oikiksen pääsykokeen kaksi kertaa, joista molemmat kerrat olivat jollain tavalla poikkeuksellisia. Kevään 2020 pääsykokeen ensimmäinen vaihe järjestettiin sähköisessä muodossa ja toinen vaihe myöhemmin paikan päällä paperisena. Keväällä 2021 tein pääsykokeen ulkona teltassa, junaradan ja vilkkaan autotien vieressä. Voin myöntää, että jännitin itse molempina vuosina jo etukäteen erikoisia järjestelyjä.

Ymmärrän ehdottomasti huolet esimerkiksi tekniikan pettämisestä, sillä se on aina mahdollista, ja aivan varmasti se jännittäisi itseänikin hakijana. Uuden tilanteen osalta olette kuitenkin kaikki samalla viivalla. Tänäkin keväänä valintakoekirjallisuuden sisällön hallitseminen tulee olemaan ratkaiseva tekijä sisäänpääsemisen kannalta. Itse myönnän ainakin, että vaikka ensimmäisellä hakukerrallani koejärjestelyt olivat poikkeukselliset, sisäänpääsyni jäi kiinni siitä, etten osannut kirjojen sisältöä riittävän hyvin. Kannustaisin siihen, että uusia järjestelyitä kannattaa murehtia etukäteen mahdollisimman vähän. Tosiasiassa kokeen luonne tulee selviämään sinulle vasta pääsykoepäivänä, etkä voi vaikuttaa siihen itse lainkaan. Suosittelen muutenkin varjelemaan omia voimavaroja ennen valintakoekirjojen julkaisua turhalta stressaamiselta. Valintakoekirjojen tultua julki keskittyisin täysin niiden sisällön opettelemiseen, sillä se tulee tosiasiassa ratkaisemaan sisäänpääsysi. Kauhukuvien maalaileminen pääsykoepäivästä ei tule edistämään tavoitettasi päästä opiskelemaan, päinvastoin.

Sähköisen kokeen etu oletettavasti on, että kirjoittaminen sujuu tietokoneella nopeammin (aika on todella kortilla kokeessa), ja mahdollisista esseistä saa johdonmukaisempia kokonaisuuksia, kun asioita voi lisäillä mihin tahansa kohtaa tekstiä. Lisäksi on positiivista, ettei tarvitse murehtia käsialasta. Suosittelenkin jokaista hakijaa suhtautumaan uuteen järjestelyyn avoimin mielin.

On myös ymmärrettävää, että ikävä maailmantilanne voi aiheuttaa ylimääräistä ahdistuneisuutta. Tämä voi aiheuttaa esimerkiksi vaikeuksia keskittyä opiskeluun tai vaikeuksia uskaltaa unelmoida tulevasta. Emme voi kukaan tietää, millainen maailma on kuukauden, vuoden tai vuosikymmenen päästä. Omien unelmien tavoittelu ei kuitenkaan koskaan ole huono valinta. Kannattaa miettiä jo ennen hakuprosessia, miten voisit toimia, jos tuntuu, että muut asiat vievät liikaa huomiotasi pois luku-urakasta, tai jos jokin muu asia kuormittaa sinua kevään aikana urakan ohella.

Kevät ennen hakuprosessia

Monesti hakijat pohtivat, miten voisivat edistää unelmaansa opiskella oikeustiedettä jo ennen kuin valintakoekirjat julkaistaan. Minusta on erittäin hyväksyttävää olla tekemättä yhtään mitään, ja keräillä motivaatiota ja voimavaroja tulevaan hakuprosessiin. Mutta jos omaa oloa helpottaa esimerkiksi valmennuskurssin ennakkomateriaalien läpikäyminen tai vanhojen pääsykoekirjojen selailu, ovat nämä erinomaisia keinoja valmistautua urakkaan, kunhan ei ota näistä liiallista stressiä.

Itse koen, että sisäänpääsyssäni merkittävää oli se, että oikeudellinen teksti oli minulle jo ennestään tuttua, ja aikaisempi hakukertani, joka oli ollut erittäin opettavainen. Haluaisinkin korostaa kuinka tärkeää on tuntea itsensä oppijana. Itse koen, että opin vasta ensimmäisen, epäonnistuneen hakukertani jälkeen havaitsemaan paremmin itselleni sopivia ja sopimattomia opiskelutekniikoita. Ideaalitilanne olisi tunnistaa nämä jo itse tilanteessa ja muokata omaa toimintaansa parempaan suuntaan, mutta tämä ei ole helppoa valtavan paineen alla. Voitkin testailla hieman jo etukäteen esimerkiksi sitä, miten pystyisit painamaan mieleesi jonkin kohdan pääsykoekirjasta. Samalla voit mitata, kuinka paljon aikaa sinulla kuluu, kun opettelet esimerkiksi jonkun lakipykälän tai listan kirjasta. Näin saat osviittaa siitä, kuinka paljon sinun kannattaa varata aikaa mihinkin luku-urakan aikana.

On myös hyvä tietää, kuinka nopea olet lukemaan, millä lukunopeudella mieluiten opiskelet ja millä lukunopeudella opit parhaiten. Esimerkiksi itse olen suhteellisen nopea lukemaan, mutta välillä kompastun juuri tähän. Ensimmäisellä hakukerrallani luin kirjat alusta loppuun todennäköisesti yli 15 kertaa. Sanoisin, että reilusti yli puolet näistä lukukerroista meni täysin hukkaan, sillä tavoitteenani oli vain lukea kirjoja, ei sisäistää niitä. Voit testata lukunopeuttasi esim. vanhan pääsykoekirjan parissa, jolloin tiedät taas lisää siitä, kuinka paljon tarvitset aikaa mihinkin, valmistautuessasi pääsykokeeseen.

Vinkki: opiskelutekniikoista löytyy paljon kirjallisuutta, joihin voi tutustua rennolla otteella ennen kirjojen julkaisua! Tällaista kirjallisuutta löytyy esimerkiksi kirjastoista.

Keväisin terveisin,

Anni, ensimmäisen vuosikurssin opiskelija & LexKurssien kurssiassistentti