Kirjaudu

Kuuluko oikis haaveidesi polulle?

 

Tervehdys!

Olen 23-vuotias ensimmäisen vuosikurssin lexiläinen. Koko aiemman elämäni Helsingin katuja tallailin, kunnes Turku nappasi minut omakseen syksyllä 2018.

Haaveideni polku on ollut ailahteleva. Vuoroin minusta on pitänyt tulla näyttelijä, opettaja ja sosiaalitieteilijä. Eräänä kesänä ystäväni kuitenkin houkutteli minut mukaansa avoimen yliopiston julkisoikeuden kurssille. Pykälät ja säännönmukaisuudet alkoivatkin yllättäen viehättää ja päätin kokeilla, josko niitä saisi päntätä hieman enemmänkin.

Tiesin olevani altavastaajan asemassa muihin hakijoihin nähden, sillä en ollut koskaan ollut mikään lukioni priimus. Muutenkaan en ollut koskaan ottanut opiskelua turhan vakavasti. Oli haalittava jostain kaikki ne opiskelutaidot, joita minulle ei ollut koskaan muodostunut jatkuvan lintsaamiseni vuoksi. Ensimmäinen oikikseen hakukerta menikin siis opiskelutekniikoita ja -taktiikoita opetellessa.

Toisella hakukerralla tiesinkin sitten jo itselleni sopivat konstit ja kikat. Luin intensiivisesti koko lyhyehkön lukuajan. Pyrin lukemaan 10 tuntia päivässä, mutta tästäkin ajasta käytin luonnollisesti minuutin jos toisenkin seinien tuijotteluun ja tulevien lounasvalintojen pohtimiseen. Kaltaisilleni haihattelijoille suosittelen lämpimästä tuntimäärällisesti suurien lukutavoitteiden asettamista. Jos tietää, että oma keskittyminen herpaantuu helposti, kannattaa laittaa aikamääräiset tavoitteet korkealle, jotta todellista tehokasta lukuaikaa kertyisi edes päälle kuusi tuntia. Kokonaisia lukuvapaita päiviä en pitänyt lainkaan. Noin kerran viikossa luin kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin muina päivinä. Tällainen puolivapaapäiväkin piristi kivasti.

Jos taktiikkapuolta tahtoo pohtia, suosittelen vahvasti erinäisten piirrosten lisäämistä pääsykoekirjan marginaaleihin. Pienen pienet marginaaleissa seikkailevat tikku-ukkoni selkeyttivät minulle kunkin sivun sisältöä, ja voin ylpeästi myöntää itse pääsykoetilanteessa tehtävässä jos toisessakin muistelleeni piirroksiani.

Pääsykoe itsessään tuotti haasteita lähinnä ajanhallinnan suhteen. Tehtäviä on runsaasti ja aikaa niukasti. Mielestäni toimivin on tehokas vastaustaktiikka, jossa yhteenkään tehtävään ei jää junnaamaan liian pitkäksi aikaa. Mikäli aikaa jää lopuksi, voit aina hienosäätää vastauksiasi.

Suosittelisin ennen koko pääsykoeurakkaa rauhoittumaan toviksi paikalleen ja pohtimaan hetken. Vaikka neuvoja sataa joka puolelta on olennaista antaa osan vinkeistä mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Vain sinä tunnet todella itsesi. Se mikä sopii 95%:lle hakijoista, ei välttämättä toimi sinulla. Älä hakeudu oppimisryhmään, jos muiden panikointi tarttuu aina sinuun. Älä taiteile pääsykoekirjastasi omaa pikku värikulkuettasi, jos tiedät ettei värikoodaus edesauta muistamistasi. Älä päätä lähteväsi joka ilta lenkille, jos koet ettei liikunta rentouta vaan tuntuu pikemminkin velvoitteelta. Pohdiskele fiiliksiäsi. Pidä mielessäsi myös se, että jos oikein nyt pinnistät, on tämä viimeinen vuosi, kun sinun täytyy tähän urakkaan ryhtyä. 

Törmäillään siis ensi syksynä Calonialla ja voimia kevään rutistukseen!

 Meri