Kirjaudu

Oikiksessa opiskelun pitkospuilla

Aloittaessani opintoni muutama vuosi sitten, en olisi uskonut miten paljon opinahjo voi yksilölle
konkreettisella tasolla antaa. Vaikka matkaan on mahtunut toinen toistaan mielenkiintoisempia
haasteita, voin kaiken kaikkiaan todeta oikiksen olevan palkitseva sekä vaivansa arvoinen paikka
opiskella.

Opiskelun pääpainoista itsenäisyyttä ei kuuluteta turhaan. Akateemisen vastuun ja vapauden
sekamuoto kiteytyy esimerkinomaisesti tiedekunnassamme luoden joustoa arkielämään. Tämän
liikkumavaran tuoma vastuu opiskeluistaan edesauttaa jo itsessään elämän kannalta tärkeiden
taitojen kehittymistä ja tehostumista; on todella tärkeää oppia itseohjautuvasti suunnittelemaan
opiskelujaan ja muita menoja tehokkaasti yhteen, jotta säilyttäisi riittävän tasapainon elämässään.
Aina tasapainoilu vapaa-ajan ja opiskeluiden sekä työn välillä ei tunnu onnistuvan, jolloin tilanne
vaatinee henkilöltä kykyä myös omaan joustoon ja asennoitumiseen.

Tämän ohella olen huomannut, miten tärkeää on osata olla armollinen itseään kohtaan. Aina kaikki
ei mene kuten on kaavaillut ja sekin on lopulta ihan okei. Tästä huolimatta voi toisinaan löytää
itsensä jopa vertailemasta omia suorituksiaan muiden työ- ja opiskelupolkuihin, vaikka
ennemminkin keskeistä olisi muistaa, miten jokaisella meistä on oma polkumme, jonka pitkospuilla
kuljemme. Paineita voi muodostua opiskelun ohella muistakin aiheista, kuten työllistymisestä tai
muusta elämäämme vahvasti koskettavasta asiasta. Opiskelijaelämään toki kuuluvat hetkittäiset
paineet ja huolet, kuten mihin tahansa muuhunkin elämän osa-alueeseen. Toisinaan paineet
puhtaasti suoriutumisesta voivat muodostua koviksikin, mikäli esimerkiksi suurin osa
kurssikavereista työskentelevät jo juridiikan alaa sivuavissa tehtävissä. Olin itse onnekas
päästessäni opintojen alkupuolella ”kuuluisaa omaa alaa” tukeviin töihin. Tästä huolimatta on
näkemykseni mukaan tärkeää muistuttaa itseään siitä, miten meillä jokaisella on oma polkumme,
jota pitkin kuljemme, eikä vertailu toisiin edesauta omaa tilannettamme yleensä positiivisessa
mielessä. Ratkaisevaa on, että luotamme omiin kykyihimme – ne kyllä kuljettavat jokaisen kohti
mielenkiintoisia haasteita ja kehitystä, jotka siivittävät työ- kuin muitakin hetkiä läpi elämän.

Kuten yllä totesinkin, opiskelu on vaatinut ainakin omalla kohdallani aikatauluttamista ja toisinaan
hieman tinkimistä muista menoista. Tasapainon löytäminen opiskelun ja vapaa-ajan välillä on
mittaamattoman arvokasta; läheisemme ja harrastuksemme ovat todellinen voimavara
stressaavimmissakin ah-niin-mukavissa tilanteissa. Vaikka asia voi kuulostaa ilmiselvältä, ei se

ainakaan helposti täydellisyyttä tavoittelevalle persoonalle ole käytännön tasolla mikään
itsestäänselvyys. Merkittävänä resurssina toimii myös tietenkin opiskeltavien asioiden olennainen
mielekkyys ja moninaisuus. Oikeustiede ulottuu laaja-alaisesti esimerkiksi ajankohtaisiin aiheisiin,
kuten tekoälyyn. Opintojen kautta olen itse päässyt tarkastelemaan tekoälyyn liittyviä juridisia
ongelmia ja jopa pohtimaan ratkaisuja niihin. Oikeustieteen moninaisuus onkin keskeinen
ominaisuus, mikä motivoi pitäen ajatukset virkeänä.

Omalla kohdallani opintoni lähenevät pikkuhiljaa loppuaan ja olen aloittamassa uusissa,
jännittävissä työtehtävissä. Näinä hetkinä pakostikin ajautuu pohtimaan kulunutta opiskeluaikaa
sekä sitä, mitä kaikkea siihen aikaan on toisinaan tummien silmänalustenkin ja otsaryppyjen lisäksi
mahtunut. Paljon uusia, mahtavia ihmisiä. Paljon mielenkiintoisia ja uudella tavalla haastavia
tehtävänantoja niin opintojen, kuin töidenkin saralla. Paljon uusia mahdollisuuksia, paljon uusia
avattavia ovia. Periksi antamattomuudella ja armollisuudellaan itseään kohtaan pärjää kaiken
kaikkiaan pitkälle, myös pykäläviidakossa viilettäessä. Oikis on todellakin sen mielenkiintoisten
haasteidensa arvoista, kunhan ei anna omille epäilyksilleen turhaa valtaa. Tähän loppuun
heitettäköön vielä geneerisen tsemppiaforismi; muista, että pystyt siihen. Mutta ihan oikeasti. Pystyt
siihen.

- Annika