Kirjaudu

Oikis Turun tyyliin

Moikka! Täällä kirjoittelee Alva, ensimmäisen vuoden oikkari Turun yliopistosta ja yksi tämän vuoden LexKurssien tutoreista. Tässä kirjoituksessa ajattelin kertoa, miten mun oikisopiskelut on täällä Turussa lähteneet käyntiin ja yleisesti millaista oikiksessa on opiskella.

Ihan aluksi voin sanoa, että onhan tää nyt hienoa! Parin rankan pääsykoekevään jälkeen olen vihdoin opiskelemassa unelma-alaani unelmakoulussani. Arkeni koostuu mielenkiintoisten oikeudenalojen perusteiden ja muiden kurssien suorittamisesta, joita voi nyt yliopistoon sisäänpääsyn jälkeen opiskella ilman pääsykoestressiä. Olen kuitenkin oppinut omakätisesti, miten tämä paljon puhuttu akateeminen vapaus ja sen mukana tuleva vastuu vallitsee yliopisto-opinnoissa. Kukaan ei paasaa tai kysele tehtävien perään eikä luennoille ole yleensä pakko mennä. Näin pitää enemmän kuin koskaan ottaa suurta vastuuta omista opinnoista ja niiden edistymisestä. 

Tällä hetkellä mulla on käynnissä siis ensimmäinen vuosi opiskeluista, jolloin Turussa käydään perusopintoja, kieliopintoja ja aloitetaan oikeudenalojen perusteiden suorittaminen. Itselläni on takana jo valtiosääntö- sekä eurooppaoikeus. Nyt opiskellaan hallinto- ja ympäristöoikeutta, minkä jälkeen on vielä myöhemmin keväällä yleinen oikeustiede ja oikeushistoria. Erityisesti pidin eurooppaoikeudesta, sillä kansainvälisyys on iso mielenkiinnonkohteeni urasaralla. Oikeudenalojen perusteiden opiskelussa parasta on, että kaikkea pääsee kokeilemaan. Oikiksessahan ei sinänsä erikoistuta mihinkään vielä opiskeluvaiheessa, vaan jokaisesta alasta opitaan perusasiat ja vähän enemmän.

Näiden oikeudenalojen perusteiden lisäksi tehdään esimerkiksi kieli- ja viestintäopintoja, jotka tasapainottavat kivasti oikiskursseja. Kieliopintoina mulla on ainakin toistaiseksi ollut muutamia kursseja ruotsia ja englantia. Kielten luennot on ainakin meillä toteutettu pienissä ryhmissä Zoomissa, jolloin luennot ovat enemmän vuorovaikutteisia oman aktiivisuuden mukaan. Olen itse aina tykännyt paljon vieraiden kielien opiskelusta, joten nämä tuovat musta kivaa vaihtelua opintoihin. Ja Turussahan kieliä pääsee lukemaan erityisen paljon!

Oikiksessa opiskelussa oon tykännyt erityisesti opintojen monipuolisuudesta. Kursseilla pääsee tekemään tehtäviä sekä yksin että ryhmässä. Ryhmätehtävät olivat aluksi mulle ja varmasti monelle muullekin iso apu, sillä pääsykokeiden lisäksi mulla ei ollut mitään kokemusta oikeudellisten tekstien tulkitsemisesta. Tehtäviäkin on ehtinyt olla jo vaikka minkälaisia: perinteisiä esseitä, oikeustapausanalyysejä, oppimispäiväkirjoja ja videomuotoisia palautuksia. Sama pätee tentteihin – jokaisen kurssin lopuksi voi odottaa erilaista suoritusta.

Eipä tämä vuosi ole kuitenkaan ollut pelkkää opiskelua vaan paljon muutakin on ehtinyt tapahtua! Täällä Lexissä oltiin niin onnekkaita, että fuksiviikko saatiin järjestettyä kokonaisuudessaan todella turvallisesti ja onnistuneesti. Sen jälkeen tapahtumia on ymmärrettävästi ollut vähän, mutta tämä ei ole meidän meininkiämme haitannut. Olen tutustunut niin moneen upeaan ihmiseen jo nyt, ja heistä on ollut ilo saada opiskeluseuraa ja -tukea vuoden varrella. He, hauskat tapahtumat ja uusi ihana kotikaupunki Turku ovat tehneet tästä menneestä fuksivuodesta mitä mainioimman.

Siinäpä lyhyesti mun mietteitä ja kokemuksia oikiksen ensimmäisen vuoden opiskeluista! Itse keskityin yliopistoon hakiessani niin paljon sisäänpääsyyn, etten ollenkaan pysähtynyt miettimään millaista oikisopiskelu tulee oikeastaan olemaan. Sanoisin, että hakukevään aikana kannattaa välillä motivaation nostattamiseksi harjoittaa mielikuvaharjoitusta siitä, millaista oikiksessa olisi opiskella. Voi esimerkiksi kysyä omalta valmennuskurssitutorilta hänen oikiskokemuksistaan ja tätä kautta motivoida itseään. Toivottavasti tästä on siis apua edes jollekin tai tykkäsitte muuten lukea. Ihanaa kevättä ja kaikille hakijoille hurjasti tsemppiä lukuihin!! 

- Alva