Kirjaudu

Toinen kerta toden sanoo - lukuvinkkejä kevään hakijoille

Moikka!
Täällä kirjoittelee Sanni, ekan vuoden oikkari Turun yliopistosta. Valmistuin ylioppilaaksi keväällä 2019 ja kävin kokeilemassa onneani oikiksen pääsykokeessa kirjoitusten jälkeen. Huonon valmistautumisen ja motivaation puutteen takia sisäänpääsy jäi kuitenkin hyvin kauas. Vietin välivuoden tehden töitä ja keväällä 2020 aloin valmistautua tulevaa pääsykoeurakkaa varten. Mietin hyvissä ajoin ennen kirjojen julkaisemista sitä, mitä tein viimeksi väärin ja mitkä olisivat parhaita tapoja juuri minulle omaksua nopeasti pääsykoekirjojen sisältö. Toisella kertaa valmistauduin paljon paremmin ja sainkin ilokseni heinäkuussa tiedon, että pääsin opiskelemaan Turun yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan.

Toisella hakukerrallani lisäsin todella paljon lukemisen määrää verrattuna ensimmäiseen hakukertaani. Keskimäärin luin noin 9 tuntia päivässä. Aloitin noin 7–8 tunnista ja parilla viimeisellä viikolla luin 10–11 tuntia päivässä. Minulle tällainen lukumäärän kasvattaminen loppua kohden toimi hyvin. Tässä kuitenkin suosittelen miettimään ensisijaisesti sitä, kuinka paljon pystyy oikeasti lukemaan tehokkaasti päivän aikana. On turhaa istua kirjojen ääressä 14 tuntia jos kuusi tuntia siitä on täysin hyödytöntä lukemista. Ei myöskään kannata ikinä verrata tuntimääriä muiden kanssa. Rytmitin lukemistani siten, että luin esimerkiksi 55 minuuttia, sitten pidin 5–10 minuutin tauon ja jatkoin tätä jonkun aikaa, kunnes pidin pidemmän tauon. Näitä pidempiä taukoja tuli ainakin 3 päivän aikana. Lisäksi pidin luku-urakkani aikana muutaman päivän täysin vapaana lukemiselta.

Toisena vinkkinä suosittelen kaikille lukusuunnitelman tekemistä. Itse laitoin lukusuunnitelmaani muun muassa tiettyjä sivumäärätavoitteita, jos halusin käydä jonkin teoksen läpi tietyssä ajassa. Lukusuunnitelmassani oli muutenkin hyvin tarkasti lueteltuina asiat, jotka halusin päivän aikana tehdä. Sekä lyhyen että pitkän aikavälin tavoitteita kannattaa asettaa. Lukusuunnitelmasta on hyvä kuitenkin tarkastaa säännöllisesti, ovatko asetetut tavoitteet sopivia, liian helppoja tai liian vaikeita. On hyvin tavallista, että lukusuunnitelmaa täytyy muuttaa lukuprosessin aikana. Kolmanneksi suosittelen erilaisten muistiinpanojen tekemistä. Itse tein esimerkiksi sekä tietokoneella että käsin muistiinpanoja, isolle paperille käsitekarttoja ja erilaisia käsite- ja termilistoja. Myös erilaisten kaavioiden piirtämisestä oli paljon hyötyä! Minulla oli kirjoista vain verkkoversiot, joten en käyttänyt alleviivaamistekniikkaa. Verkkokirjojen lukeminen sopi minulle todella hyvin.

Kertaamisesta muistutetaan todella usein pääsykokeisiin valmistautujia, eikä se ole turhaa. Itse kävin usein aamuisin läpi sitä, mitä olin edellisenä päivänä lukenut. Mieleen palauttamista voi harjoittaa vain mielessään tai kirjoittamalla ylös, mitä asiasta mieleen tulee. Keksin usein myös erilaisia esseekysymyksiä, joihin hahmottelin runkoa katsomatta kirjasta vastauksia. Tämän jälkeen tarkistin asian kirjasta ja täydensin vastaustani.

Suosittelen myös pohtimaan valmennuskurssin ostoa. Kävin itse valmennuskurssin. Valmennuskurssin parasta antia oli erilaiset harjoitustehtävät ja harjoituspääsykokeet. Harjoituspääsykokeessa pystyi haastamaan itseään ja näkemään, millä mallilla lukeminen on. Harjoituspääsykoe antoi myös hyvin vinkkejä siihen, mihin asioihin kannattaa vielä erityisesti panostaa ja mitkä asiat ovat jo hyvin hallussa. Myös valmennuskurssin luennot toivat mukavaa vaihtelua päivään. Luennoissa parasta oli se, että niissä pystyi heti kysymään epäselviä asioita luennoitsijalta.

Lopuksi haluan muistuttaa vielä, että lepo on todella tärkeää lukuprosessin aikana. Hyvistä yöunista ei siis kannata tinkiä. Lisäksi säännöllinen harrastaminen voi tuoda mukavaa vastapainoa lukemiselle, joten ainakin itse voin suositella sitä. Näiden vinkkien myötä toivotan kaikille kevään hakijoille hurjasti tsemppiä koitokseen!