Kirjaudu

Esittelyssä: rikosoikeus

 

Rikokset ovat kuuluneet osaksi elämäämme iät ja ajat halusimme sitä tai emme. Jotkut oikeustieteilijät ovat jopa väittäneet, että rikokset ovat välttämättömiä ja tarvittavia toimivassa yhteiskunnassa. Ajan saatossa rikosoikeus ja rikosoikeusjärjestelmä ovat muuttuneet moneen kertaan, vaikkakin voimassa oleva rikoslakimme on peräisin vuodelta 1889. Mielenkiinnolla odotan, millaiseen suuntaan rikosoikeutemme kehittyy tulevaisuudessa. Eritoten rikosoikeuden kehittymiseen vaikuttaa koko ajan muutoksessa olevat rikosten tyypit ja luonteet.

Rikosoikeuden keskeiset käsitteet ovat rikos ja rangaistus, jotka myös kertovat suoraan rikosoikeuden pääasiallisen sisällön. Rikosoikeuden tärkeimpänä tehtävänä on rikosoikeudellisen vastuun ja siihen liittyvien kysymysten sääntely. Rikosvastuun toteutuminen edellyttää rikosvastuun kohdentamista oikeaan syylliseen, mikä aiheuttaa kuitenkin haasteita monissa nykypäivän tapauksissa. Kun rikokset monipuolistuvat ja muuntauvat ja uusia kriminalisointeja syntyy lisää, on erityisen tärkeää, että rikosvastuun oppi kehittyisi vastaamaan myös näitä uudenlaisia rikoksia. Mielestäni rikosvastuun onnistunut kohdentaminen on oikeudenmukaisuuden peruselementti, ja siksikin todellisen rikoksentekijän löytäminen on merkityksellistä oikeusvaltiossa. Rangaistavista teoista on kannettava vastuu ja se tulee nimenomaan langettaa henkilöille, jotka ovat todellisuudessa syyllistyneet rikoksiin. Muutoin rikosoikeuden rangaistusvaikutus jää toteutumatta, syylliset saavat olla vapaalla jalalla, ja heidän sijastaan viattomat joutuvat kärsimään.

Rikosoikeus kiinnostaa minua varsinkin oikeudenmukaisuuden toteutumisen kannalta. Haluan auttaa ihmisiä, jotka kokevat vääryyksiä, ja saattaa ne henkilöt vastuuseen, jotka ovat rikoksiin syyllistyneet. Lisäksi pyrin kehittämään yhteiskuntaamme entistä turvallisemmaksi ja parantamaan sekä itse yhteiskunnan että myös sen jäsenten hyvinvointia. Nykypäivänä rikosten kirjo on niin laaja, että se vain lisää mielenkiintoani rikosoikeutta kohtaan. Työpaikkoja rikosoikeuden alalla on niin paljon eri perspektiiveistä ja eri alueilta, ettei rikoksiin kyllästyminen ole todennäköistä. Kiintoisaa olisi myös tutkia rikollisuutta ilmiönä, esimerkiksi saada vastaus kysymykseen, miksi jotkut ylipäätään tekevät rikoksia. Lisäksi itse rikosten tutkinta ja selvittäminen olisi kiehtovaa, mutta saa nähdä, opiskelenko niitä enemmän.

Tulevaisuutta ajatellen tähtään ensisijaisesti asianajajan ammattiin rikosoikeuden parissa. En kuitenkaan aio yrittäjäksi, vaan haluan ennemmin töihin jonnekin jo perustettuun asianajotoimistoon. Haluaisin eritoten auttaa uhreja ja niitä, jotka muuten kokevat tulleensa väärin kohdelluiksi. Puolustusasianajo ei sinällään kiinnosta, mutta syyllisetkin ansaitsevat saada oikeudenmukaisen ja kohtuullisen tuomion. Asiantuntijuus itsessään on myös yksi tavoite urallani, joten siksi keskittyminen jollekin tietylle oikeudenalalle olisi hedelmällistä. Toisaalta joku päivä tuomarin virka voisi olla päämääränäni, koska siinä voisi kenties parhaiten toimia oikeuden jakajana ja takaajana. Tuomari tarvitsee kuitenkin vankan ja hyvin laajan tietämyksen eri oikeudenaloista, joten ennen sitä, minun tulisi työskennellä monella oikeudenalalla. Innolla odotan, minkälaiseksi oikeustieteellinen urapolkuni lopulta muodostuukaan.

Terveisin

Ira Viikki