Kirjaudu

Kuinka lähestyä valintakoekirjallisuutta? – Adan kokemukset

Heips! Oon Ada, ensimmäisen vuoden oikkari täällä Turussa ja myöskin yksi tämän vuoden LexKurssien tutoreista. Oikeustieteelliseen tiedekuntaan pääsin sisälle toisella hakukerrallani. Tässä blogikirjoituksessa avaan hieman sitä, miten itse lähestyin valintakoekirjallisuutta ja minkälaiset metodit sekä muut niksit koin niihin liittyen itselleni toimiviksi.

Mun lukuprosessin pystyy jakamaan karkeasti neljään eri vaiheeseen:

1. NOPEA LUKUVAIHE. Kun valintakoekirjat julkaistiin, luin ne parissa kolmessa päivässä nopeasti kertaalleen läpi saadakseni jonkinlaisen yleiskuvan niiden käsittelemistä aiheista. Tässä vaiheessa keskityin vain tutustumaan käsiteltävänä oleviin teemoihin eikä mieleeni jäänyt vielä mitään tarkkoja asioita.

2. TEKSTIN YLIVIIVAUS JA ISOJEN KOKONAISUUKSIEN HAHMOTTAMINEN. Tähän kului noin 4-5 päivää. Luin kirjat uudestaan läpi käyttäen ahkerasti korostuskyniä ja yliviivaten mielestäni tärkeitä kohtia. Värikoodasin asiat niin, että avaamalla kirjat mistä kohdasta vain näin jo yhdellä silmäyksellä, käsiteltiinkö kyseisellä aukeamalla esimerkiksi lakipykäliä tai erilaisia oikeudellisia termejä. Oma värikoodaukseni oli seuraava; liilalla lakipykälät, oranssilla termit, keltaisella erilaiset listat, sinisellä oikeustapaukset ja vihreällä muut tärkeät asiat. Keskittyminen oli tässä vaiheessa edelleen isojen kokonaisuuksien hahmottamisessa eikä vielä varsinaisesti asioiden ulkoa opettelemisessa.

3. SYVÄLUKU JA ASIOIDEN ULKOA OPETTELEMINEN. Käytännössä loput opiskeluviikot käytin tähän vaiheeseen. Pyrin hahmottamaan suurempia kokonaisuuksia ja tämän jälkeen liittämään niihin pienempiä yksityiskohtia, kuten vaikkapa erilaisia termien selityksiä. Luin sekä selailin kirjoja läpi ja opettelin ulkoa lakipykäliä, listoja sekä termien selityksiä. Etsin kirjoista myös hyviä esseekohtia ja opettelin näitä ulkoa; jaoin tällaiset kohdat 10 eri pääkohtaan, jotka opettelin ensin ja tämän jälkeen keräsin ns. täydennyslauseita niiden ympärille. Tässä kohtaa pyrin myös soveltamaan opittuja asioita tekemällä valmennuskurssin materiaalipaketin oikeustapaustehtäviä. 

Jo opeteltujen asioiden kertaaminen oli tässä vaiheessa päivä päivältä suuremmassa ja tärkeämmässä osassa. Yleensä aloitin aamuisin kertaamalla edellisenä päivänä opiskelemiani asioita ja muutoinkin kertasin joka päivä jo opiskelemiani asioita samalla, kun opettelin uusia asioita.

4. PIKALUKU. Viimeisenä päivänä ennen valintakoetta en enää opetellut uusia asioita vaan selasin kaikki kirjat kertaalleen läpi, katsoin mielestäni tärkeimmät kohdat tarkemmin ja keskityin pelkästään asioiden kertaamiseen. Koska viime vuonna valintakoe oli kaksivaiheinen, näitä pikalukupäiviä oli itselläni kaksi kappaletta eli molempina päivinä ennen valintakokeen eri vaiheita.

En itse tehnyt erillisille vihoille muistiinpanoja, joissa olisin jotenkin esimerkiksi tiivistänyt omin sanoin kirjojen aiheita, vaan lähtökohtaisesti kirjoitin vain kirjojen marginaaleihin omia kommenttejani ja nostojani käsiteltävistä aiheista. Piirsin myös asioita havainnollistavia kaavioita ja kuvia, joiden kautta ajattelin muistavani opeteltavat asiat paremmin. Joissain tapauksissa hyödynsin myös perinteisiä muistilappuja, joita sitten liimailin kirjojen sivuille. Jos jostakin asiasta oli puhetta useamman kerran ympäri kirjaa (esim. tietty lakipykälä), merkkasin aina tekstin viereen myös ne muut sivunumerot, joilla kyseisestä asiasta oli puhetta. Jos taas koin jonkin tekstinpätkän kirjoissa erityisen tärkeäksi, piirsin sen viereen tähden tästä muistuttamaan.

Lukiessa ja asioita pohtiessani mua itseäni auttoi erään luennoitsijan huomautus siitä, kuinka oikeustiede on kokonaan ihmisten luoma tiede. Tällä hän tarkoitti sitä, että lähtökohtaisesti valintakoekirjoissa olevat asiat olivat aina jotenkin pääteltävissä olevia ja loogisia, minkä ymmärtäminen auttoi varsinkin isompien kokonaisuuksien hahmottamisessa. Tämän perusteella aloin myös miettimään esimerkiksi lakipykäliä opetellessani sitä, kuinka pystyisin linkittämään ne käytännön elämään ja erityisesti omaan elämääni. Se auttoi pitämään yllä mielenkiintoa opiskeltaviin asioihin ja helpotti näin omalta osaltaan oppimista!

On tärkeää muistaa, että ihmiset oppivat eri tavoin. Vaikka yllä olevat tavat sopivat minulle ja auttoivat minua pääsemään sisälle unelmieni opiskelupaikkaan, jollakulla toisella toimivat taas toisenlaiset opiskelutekniikat paremmin. Luota rohkeasti omaan tekemiseesi ja hyödynnä niitä tekniikoita, jotka koet omalla kohdallasi toimiviksi! 

Hurjasti tsemppiä lukemiseen! Pääsykoekevät on monilta osin todella rankka sekä stressaava, mutta kun nyt jaksat antaa kaikkesi opiskeluille niin se kyllä palkitaan. Nähdään syksyllä tiedekunnassa! - Ada