Miten selvitä pääsykokeen aiheuttamasta stressistä ja unettomuudesta?
Moikka! Mä oon Maisa, toinen kevään 2021 kurssiassistenteista ja myös ensimmäisen vuoden oikisopiskelija. Tässä postauksessa ajattelin jakaa munkokemuksia ja vinkkejä liittyen opiskelun aiheuttamaan stressiin ja univaikeuksiin. Nämä ovat asioita, joiden tiedostaminen ja toteuttaminen auttoi minua selviytymään hakukevään aiheuttamasta stressistä. Ennen kuin siirryn itse aiheeseen, haluan vielä painottaa, että kaikilla on omatkeinonsa stressinhallintaan ja univaikeuksiin. Tapani käsitellä stressiä ja univaikeuksia on täysin subjektiivinen ja pohjautuu omiin havaintoihini itsestäni.
Ihmisenä, joka stressaantuu helposti pienistäkin asioista, stressinsietokyvyn parantamisesta muodostui minulle yksi hakukevään suurimmista haasteista. Ylikuormitun helposti, minkä vuoksi kaipaan myös keskivertoihmistä enemmän aikaa palautumiseen. Miten sitten jaksoin opiskella kuukauden ajan todella intensiivisesti? Ratkaisin ongelmani lopulta siten, että uskalsin antaa itselleni luvan lopettaa lukemisen silloin, kun olin liian väsynyt jatkamaan. Lukuprosessin aikana on siis hyvä antaa itselleen tilaa kehittää omaa itsetuntemustaan oppijana. Samalla myös oppii sen, milloin on hyvä kiristää tahtia ja milloin tulee ottaa rennommin.
Olen sitä mieltä, että luku-urakkaa ennen kannattaa kirjoittaa ihan paperille ylös, millainen opiskelija on ja miten itse oppii parhaiten. Paperia katsomalla voi aina muistuttaa itseään siitä, millaiset opiskelutavat itselleen sopii. Haluan myös korostaa, että opiskelutapoja todella on niin monta kuin hakijaa. Itseään tulee helposti verratuksi muihin, ja perfektionisti saattaa alkaa syyttämään itseään siitä, että miksei itse lue kymmentä tuntia päivässä tai miksi hän itse lukee kirjoja vasta toista kertaa, kun joku muu lukee kirjoja jo neljättä kertaa. Tällaisissa tilanteissa kannattaa sulkea korvat muistuttaa itseään, mitkä olivatkaan ne tavat, joilla itse oppii parhaiten.
Kannattaa myös miettiä omaa suhdettaan puhelimen käyttöön ja someen pääsykoelukemisen aikana. Ja tätä voi miettiä jo ennen pääsykoekirjojen julkaisua, vaikkapa lukusuunnitelman tekemisen yhteydessä. Täytyykö koko ajan olla täysin ajan tasalla uutisista tai kavereiden somepäivityksistä? Ystävät varmasti ymmärtävät, jos et ole koko ajan puhelimen ääressä. Itselläni auttoi se, kun laitoin puhelimen lukemisen ajaksi kokonaan toiseen huoneeseen. Pääsykoelukemisen aikana aivosi jäsentävät jatkuvasti uutta tietoa, ja koet jatkuvaa kognitiivista kuormitusta, joten kannattaa todella miettiä, millaista vapaa-ajanvietettä itselleen kaipaa.
Myös lukusuunnitelman tekemisessä ja muuttamisessa kannattaa ottaa huomioon omat taipumukset stressaamiseen. Kannattaa miettiä sitä, millainen lukusuunnitelma sopii sinun luonteellesi parhaiten. Jos syyllistyt helposti prokrastinoimiseen, kannattaa ehkä tehdä melko yksityiskohtainen lukusuunnitelma ja laatia tarkat kellonajat sille, milloin lukee ja milloin pitää vapaata. Jos taas on stressaava perfektionisti, kuten minä, lukusuunnitelma kannattaa laatia mahdollisimman realistiseksi. Kannattaa myös pohtia, kuinka tarkan suunnitelman itselleen laatii. Toisaalta, jos kuluttaa itsensä helposti loppuun ja opiskelee helposti yliajalle, voi lukusuunnitelman päiväkohtaiset tuntitavoitteet auttaa siinä, että osaa järkeillä itselle, että niistä on kannattavaa pitää kiinni.
Sitten siirryn postauksen toiseen aiheeseen, eli uneen. Kärsin itse univaikeuksista sekä ylioppilaskirjoituksia, että pääsykoetta edeltävänä yönä. Olen esimerkiksi aikoinaan mennyt äidinkielen lukutaidon kirjotuksiin 1,5 tunnin yöunilla, mutta en ole koskaan ennen saanut niin hyviä pisteitä kuin silloin sain. Kannattaa muistaa se, että yksittäiset huonosti nukutut yöt eivät vielä vaikuta omaan suoriutumiseen.
Viime keväänä univaikeuksia minulle aiheutti se, miten pandemiatilanne vaikuttaa pääsykokeisiin. Se aiheutti minulle pari lähes täysin unetonta yötä. Lopulta univaikeuksiini auttoi jonkin verran sen tiedostaminen, että joka ikinen hakija on täsmälleen samassa tilanteessa, ja että kannattaa itse keskittyä niihin asioihin, joihin voi myös itse vaikuttaa eli pääsykokeeseen opiskeluun parhaalla mahdollisella sinulle itsellesi sopivalla tavalla.
Valmennuskurssitutorin tuki voi muodostua todella hyödylliseksi, jos kärsii stressistä tai unettomuudesta. Tutor on käynyt läpi saman pääsykoeprosessin, ja luultavasti kokenut itse joko stressiä tai unettomuutta. Vaikka juttelin koko hakukevään ajan vanhempieni ja ystävieni kanssa omista tuntemuksistani, tarjosi tutor aivan erilaisen näkökulman ajatuksiini. Kannattaa laittaa rohkeasti viestiä omalle tutorille aina, kun siltä tuntuu.
Kaksi konkreettista vinkkiä stressinhallintaan ja univaikeuksiin (Opin nämä vinkit psykiatrian ammattilaisen pitämällä stressiä käsittelevällä luennolla viime keväänä.)
1) Minua auttoi sen tiedostaminen, että ajatukset ovat vain ja ainoastaan mielen tuotteita. Niitä ei tarvitse uskoa. Jos sinulle tulee luku-urakan aikana negatiivisia ajatuksia esimerkiksi omiin kykyihin liittyen, ei näitä ajatuksia kannata uskoa. Ne eivät missään nimessä kerro objektiivista totuutta osaamisestasi.
2) Itsemyötätuntotauko: Jos kokee olevansa stressaantunut ja mielessä pyörii paljon negatiivisia ajatuksia, kannattaa omien ajatusten ääreen pysähtyä hetkeksi. Tässä kohtaa kannattaa kiinnittää huomiota niihin asioihin, joita on jo tehnyt sisäänpääsyn eteen ja niitä asioita, joita on jo mahdollisesti omaksunut pääsykoekirjoista. Kannustava asenne itseä kohtaan auttaa myös sisään pääsemisessä.
Lopuksi haluan vielä kerran korostaa, että opiskelutapoja on todella niin monta kuin hakijaa. Kaikkien tulee opiskella itselleen sopivalla tavalla, eikä ole olemassa yhtä ainutta oikeaa tapaa. Toinen lukee kuusi tuntia päivässä, ja toinen kymmenen tuntia, mutta molemmat ovat päässeet tiedekuntaan sisään. Haluan vielä toivottaa ihan älyttömän paljon tsemppiä luku-urakkaan. Uskokaa ja luottakaa omaan tekemiseenne, se palkitaan!
Kurssille?
Etsitkö sopivaa valmennuskurssia? Meillä on aika monenlaisia, joten eiköhän täältä löydy!