Kirjaudu

Miten voit päästä oikikseen - vinkkejä pääsykokeisiin valmistautumiseen

 

Heippa! Täällä kirjoittelee ensimmäisen vuoden oikkari Veera. Tampereelta löysin tieni Turkuun muutaman mutkan kautta ja oikikseen pääsin kolmannella hakukerralla, joista kaksi luin aivan tosissani. Pääsykoekevät on siis tullut tutuksi ja niistä on tullut opittua yhtä sun toista. Nyt jaan mun parhaat vinkit siitä, miten maksimoida mahdollisuudet päästä oikikseen!

 

  1. SUUNNITTELU

 

Pääsykoekevät on lyhyt ja intensiivinen jakso, joten se kannattaa hyvissä ajoin suunnitella huolella. Suunnittelusta tärkeimpänä varmasti monelle on hyvän lukusuunnitelman tekeminen, mutta itse suunnittelin myös muun elämän pääsykoekevään aikana – milloin treenaan, milloin/mitä syön, uni, vapaa-aika, aikataulut yms. Mutta miten sitten tehdä hyvä ja realistinen lukusuunnitelma? Pääsykoekirjojen lukumäärää tai sivumäärää ei voi ennalta tietää, joten ennakkoon on haastavaa tehdä realistista lukusuunnitelmaa. Itselleni toimi hyvin, että tein ennen kirjojen julkaisua koko viiden viikon kattavan laajemman lukusuunnitelman ja lisäksi tein pääsykoekevään jokaisena sunnuntaina seuraavalle viikolle yksityiskohtaisemman suunnitelman. Näin pysyin parhaiten perillä omasta oppimisesta ja siitä, että opin kaikki kirjat yhtä hyvin. Muokkaamisen varaa kannattaa kuitenkin jättää lukusuunnitelmaan, sillä omaa oppimista on ennakkoon vaikea arvioida. Halutessaan voi tehdä tarkemman viikkosuunnitelman, johon merkkaa myös kaiken muun lukemisen lisäksi, esimerkiksi herätysajat, treenit, vapaa-aika ja ruokailut. Vapaapäiviä en etukäteen merkannut lukusuunnitelmaani vaan päätin, että voin tarvittaessa pitää vapaapäivän jos siltä tuntuu. Pidin lukusuunnitelmaa aina auki lukiessani, joten pystyin helposti seuraamaan päiväni kulkua. Kannattaa myös etukäteen suunnitella, miten aloittaa lukeminen pääsykoemateriaalin saavuttua, miten opetella asiat ja miten käyttää viimeiset hetket ennen pääsykoetta. Itse käytin ensimmäisen viikon asioiden sisäistämiselle, seuraavat viikot asioiden opettelemiselle ja viimeisen viikon kertaamiselle. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, muistakaa se!

 

Vinkki! Halutessaan voi kirjoittaa lukusuunnitelman sivuille erilaisia tsemppilauseita, jotka motivoivat kivasti huonon lukupäivän iskiessä :D

 

  1. LUKEMINEN

 

Oman opiskelutekniikan löytämisen tärkeydestä ovat kaikki varmasti kuulleet moneen kertaan, mutta se on myös minun mielestäni yksi tärkeimpiä asioita pääsykokeisiin lukiessa. Kannattaakin siis miettiä etukäteen, mitkä ovat ne parhaimmat tavat oppia itselle. Itselleni lukiosta tutut opiskelutekniikat eivät osoittautuneet sopiviksi pääsykokeisiin lukemisen kanssa, joten muutin opiskelutekniikkaani täysin toisella hakukerralla. Tässä mun parhaat vinkit oman oppimisen maksimoimiseen:

 

OPISKELUTEKNIIKKA: Erilaisia tapoja opiskella pääsykokeisiin on varmasti yhtä monia kuin on pääsykokeisiin lukijoitakin, joten kannattaa miettiä etukäteen, mitkä tavat ovat itselle juuri niitä oikeita. Muistakaa, että vielä pääsykoekirjojen saavuttuakin voi vaihtaa omaa lukemistyyliä, jotta oppii asiat mahdollisimman hyvin. Itselleni koin hyviksi tekniikoiksi esimerkiksi alleviivaukset värikoodein ja merkinnät marginaaleissa, käsite- ja pykäläkortit, ajatuskartat ja erityisesti post it -laput. Itse koin, että muistiinpanojen tekemiseen menee liikaa aikaa suhteessa siitä saatavaan hyötyyn, joten tein muistiinpanoja vain vaikeista asioista. Pomodoro-tekniikka on myös toiminut monilla pääsykokeisiin valmistuessa. Jotkut myös ovat äänittäneet pääsykoekirjoja ja kuunnelleet niitä esimerkiksi bussissa istuessa tai lenkillä, mutta itse halusin pyhittää vapaa-ajan kaikkeen muuhun kuin pääsykoekirjoille.

 

ULKOA OPETTELU: Itse koin haastavimmaksi nimenomaan ulkoa opettelun, sillä ulkoa opeteltavaa materiaalia on lyhyessä ajassa paljon sisäistettävänä. Ulkoa opettelu kannattaa aloittaa heti kirjojen saavuttua, mutta kannattaa ensiksi keskittyä hallitsemaan isot kokonaisuudet ja vasta sitten opetella yksityiskohtaisempia asioita. Pykälien ja käsitteiden ulkoa opettelussa käytin käsitekortteja, joissa toiselle puolelle kirjoitin pykälän sisällön/käsitteen määritelmän ja toiselle puolelle pykälän otsikon/käsitteen. Käsitekorttien tekemiseen ei kuitenkaan kannata tuhlata lukuaikaa, joten tein kortit iltaisin, kun en enää jaksanut lukea muuta. Kortit kannattaa myös käydä läpi jopa päivittäin, jotta ne oikeasti oppii. Pitkien listojen ja pykälien ulkoa opetteluun käytin myös ”matkareittitaktiikkaa”, jonka avulla pystyin oppimaan pisimmätkin listat täydellisesti (katso kirja Memo extra – vinkkejä opiskeluun, josta löytyy ohjeet matkareittitaktiikkaan). Ulkoa opettelussa kannattaa myös pätkiä pitkiä pykäliä lyhyemmiksi, jolloin on helpompi opetella pieni osa kerrallaan. Koska opin kirjoittamalla, saatoin myös kirjoittaa yhden pykälän ylös jopa pariin kymmeneen kertaan ennen kuin muistin sen. Ulkoa opettelussa voi apuna käyttää myös erilaisia muistisääntöjä – mitä tyhmempi sääntö, sitä helpompi muistaa!

 

KERTAUS: Kaikille tuttu sanonta ”kertaus on opintojen äiti” oli ainakin itselläni avain oikikseen pääsemiseen. Vaikka kertaus on monen mielestä lukemisen tylsin osuus, sitä ei saa unohtaa! Muistakaa merkata kertaamiseen aikaa myös lukusuunnitelmaanne. Itse kertasin aamuisin 45min-2h edellisenä päivänä käymiäni asioita, ennen taukoa juuri käymäni asiat, sekä aina iltaisin päivällä käymäni asiat ennen kuin lopetin lukupäiväni. Ilman kertausta ei asioita voi mielestäni oppia tarvittavalla tarkkuudella ja siksi kertaukseen kannattaa käyttää aikaa. Pyhitin lukusuunnitelmassa viimeisen viikon myös vain kertaamiselle, mutta todellisuudessa opettelin viimeisen viikon aikana vielä paljon uutta asiaa. Kuitenkin pääpaino oli kertaamisella ja pyrin viimeisen viikon aikana käymään asioita läpi mahdollisimman monta kertaa, jotta ne jäävät mieleen. Viimeisenä päivänä ennen pääsykoetta kertasin vielä kaikki kirjat kertaalleen läpi (n. 1h/kirja) sekä kertasin myös itselleni vaikeat asiat nopeasti läpi.

 

  1. RAVINTO, UNI JA LIIKUNTA

 

Ravinto, uni ja liikunta olivat pääsykoekeväänä itselleni ne kaikista tärkeimmät asiat lukemisen lisäksi ja mielestäni niiden tärkeyttä ei voi väheksyä. Pääsykoekeväänä terveellisen ja ravinteikkaan ruuan merkitys kasvaa, sillä keskittymisessä ja aivojen toiminnan maksimoinnissa tärkeää on riittävä ja ravinteikas ravinto. Hyvään ja terveelliseen ruokaan kannattaa siis panostaa, jotta myös aivot jaksavat työskennellä kunnolla. Itse meal preppasin viiden päivän ruuat aina kerralla, joten ruuanlaittoon ei mennyt kauheasti turhaan aikaa ja tätä tyyliä en voi kuin suositella. Valmistin ruuat siis valmiiksi muovikippoihin, jotka otin kirjastoon mukaan. Lisäksi kannoin mukanani kirjastossa aina pähkinöitä, proteiinijuomia ja -patukoita, smoothieita sekä hedelmiä, jotka olivat helppoja ja nopeita välipaloja.

 

Riittävään lepoon tulisi myös kiinnittää erityistä huomiota, sillä aivot prosessoivat tietoa juuri unen aikana. Väsyneenä ei pysty oppimaan uutta ja kaikki tuntuu vaikeammalta kuin virkeänä. Unesta ei siis saa tinkiä, vaikka välillä saattaa tuntuakin siltä, että vuorokaudesta loppuu tunnit kesken. Jos esimerkiksi stressi vaikuttaa nukkumiseen negatiivisesti, suosittelen pitämään tiettyä vuorokausirytmiä, jonka koin itselläni todella tärkeäksi. Menin joka ilta nukkumaan kymmenen aikoihin ja heräsin aamuisin seitsemältä. Aluksi kerran viikkoon ja loppukeväästä joka toinen viikko nukuin kuitenkin niin pitkään kuin unta maittoi, jotta univelkaa ei kertyisi liikaa. Olen parhaimmillani aamuisin, joten halusin herätä ajoissa ja aloittaa lukemisen jo kahdeksalta joka päivä. Jos kuitenkin olet enemmän iltaihminen niin suunnittele päiväsi sinun vuorokausirytmiin sopivaksi – on ihan ok nukkua pitkään ja valvoa myöhään kunhan muistaa nukkua!

 

Liikunta oli itselleni henkireikä pääsykoekeväänä ja koen sen vaikuttaneen positiivisesti niin lukemiseen, nukkumiseen kuin henkiseen hyvinvointiinkin. Kävin kolmena iltana viikossa valmennuskurssilla ja muina neljänä iltana urheilin. Juoksulenkit musiikkia kuunnellen ja illan joogailut olivat ehdottomasti tärkein asia itselleni pääsykoekeväänä ja liikunnan ansiosta sain myös nukuttua öisin paremmin. Suosittelen siis ehdottomasti panostamaan liikuntaan pääsykoekevään aikana, vaikka rankan lukupäivän jälkeen ei aina jaksaisikaan lähteä lenkille. Ulkoilma saa myös aivot pysymään paremmin hereillä ja teinkin usein lyhyitä parin korttelin mittaisia kävelylenkkejä kesken lukupäivän. Jollet kuitenkaan ole ennenkään harrastanut urheilua, en suosittele pääsykoekeväänä aloittamaan uutta harrastusta. Keskity sen sijaan muihin harrastuksiin, jotka saavat ajatukset hetkeksi pois pääsykoekirjoista, kuten sarjan katseluun, pelaamiseen tai vaikka kavereiden ja perheen kanssa hengailuun. 

 

Vinkki! Jos tuntuu, että meinaat nukahtaa kirjojen päälle, pidä tauko ja tee 5-15min happihyppely/välijumppa ja jaksat taas paremmin!

 

  1. STRESSINHALLINTA JA MOTIVAATIO

 

Mielestäni pääsykokeisiin valmistautuminen mittaa erityisesti hakijan stressinsietokykyä ja pahimmillaan liiallinen stressi voi koitua hakijan kohtaloksi. Itse olen erittäin paha stressaaja ja pääsykoekeväänäni stressi vaikutti negatiivisesti erityisesti nukkumiseeni. Uni on erityisen tärkeä pääsykokeisiin valmistuessa, sillä väsyneenä aivot eivät pysty omaksumaan tietoa. Itselleni parhaita keinoja stressinhallintaan olivat erityisesti tarkka suunnittelu, tietty vuorokausirytmi, maratoonistressipuhelut ystävän kanssa ja tärkeimpänä jo mainitsemani liikunta. Kannattaa siis miettiä, mitkä ovat juuri itselle parhaita stressinsietokeinoja, jotta pystyy saamaan itsestään kaiken irti pääsykoekeväänä. Pääsykoetilanne on myös itsessään todella stressaava tilanne, joten tärkeintä on muistaa pitää pää kylmänä pääsykoetta tekiessä, vaikka jokin pääsykoekysymys tuntuisikin ylitsepääsemättömän vaikealta.

 

Jokaiselle tulee varmasti pääsykoekevään aikana niitä hetkiä, jolloin motivaatio on koetuksella. Päivät, jolloin tekisi vaan mieli luovuttaa ja lähteä ulos nauttimaan kevätauringosta kavereiden kanssa kuuluvat pääsykoekevääseen ja tulevat varmasti vastaan jokaisen kohdalla. Motivaation ylläpitäminen on tärkeää, sillä pääsykoekevät on rankka eikä ilman motivaatiota myöskään jaksa lukea pääsykokeisiin. Pääsykokeet mittaavatkin erityisesti hakijan motivaatiota kyseiselle alalle. Itse osasin aikaisemmista keväistä viisaampana varautua myös motivaationpuutteeseen ja teinkin itselleni motivaatiosoittolistan sekä kirjoittelin lukusuunnitelmani sivuille motivaatiolauseita. Motivaatiopulan iskiessä kannattaakin miettiä, miksi haluaa oikikseen ja miksi on edes alun perin aloittanut pääsykokeisiin lukemisen ja saa taas uutta puhtia lukemiseen!

 

  1. MITEN VALMISTAUTUA SÄHKÖISEEN PÄÄSYKOKEESEEN

 

Tänä vuonna vallitsevan koronatilanteen vuoksi tavallista pääsykoetta ei pystytä järjestämään, joka on varmasti tuntunut ylitsepääsemättömältä uutiselta monelle hakijalle. Oikiksen pääsykokeen ensimmäinen (ja ehkä ainoa) osa tullaan järjestämään sähköisesti, joten on mahdollista, että myös pääsykokeen rakenne ja tehtävätyypit tulevat muuttumaan. Pääsykoekirjat tulee kuitenkin joka tapauksessa opetella hyvin. Uskoisin, että pääsykoe tulee olemaan edellisten vuosien linjalla pysyen soveltava, mutta uskon myös, että pääsykokeessa tullaan testaamaan hakijan yksityiskohtaista osaamista kirjoista. Kukaan ei voi kuitenkaan tietää, millainen pääsykoe tulee olemaan ja nämä ovatkin vain minun pohdintojani ja arvuuttelujani asian tiimoilta. Kannattaa varautua kaikkeen ja lukea kirjat huolella. Itse aloittaisin lukemaan pääsykokeisiin samalla tavalla kuin ”tavalliseenkin” pääsykokeeseen ja pyrkisin opettelemaan kirjojen asiat huolella, mutta keskittyisin erityisesti isojen kokonaisuuksien hallintaan. Keskittykää erityisesti ymmärtämään kirjan asiat hyvin. Tärkeintä on, että juuri sinä osaat pääsykoemateriaalin hyvin, juristi-isät tai oikis-ystävät tuskin perehtyvät pääsykoekirjoihin, joten kenenkään sisäänpääsy ei varmasti ole kiinni lähipiirin juridisesta osaamisesta tai sen puutteesta. Kaikilla on vallitsevasta tilanteesta huolimatta yhtä suuret mahdollisuudet päästä oikikseen, joten keskittykää vain ja ainoastaan omaan tekemiseen. Muistakaa, että tämä hankala tilanne on kaikille sama ja muistakaa keskittyä olennaiseen!

 

Valtavasti tsemppiä kaikille hakijoille, muistakaa uskoa itseenne ja toivottavasti nähdään tiedekunnassa syksyllä!

 

-Veera